Valmennuskurssit: Eriarvoisuutta vai apua

Taas on se aika vuodesta, kun kirjastojen lukusalit täyttyvät opiskelemaan haaveilevista. Yhä useampi heistä hakee apua urakkaansa myös valmennuskursseilta. Keskustelu valmennuskurssien luomasta eriarvoisuudesta hakijoiden välille käykin jälleen kuumana. Tuhoavatko valmennuskurssit pohjan siltä suomalaiselta periaatteelta, että jokainen pääsee opiskelemaan syntyperästä tai varallisuudesta riippumatta?

Hallitusohjelmaan kirjattiin viime vuoden hallitusneuvotteluissa tavoite kaventaa eri väestöryhmien välisiä eroja opiskeluun hakeutumisessa. Opetusministeriö ja yliopistojen johtoportaat haluaisivat uudistaa pääsykoekulttuuria niin, ettei hakijan taloudellisella tilanteella tai asuinpaikalla olisi merkitystä. Siksi valmennuskurssi-ilmiölle haluttaisiin mieluusti sanoa hyvästit. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on kieltäytynyt vuokraamasta tilojaan kurssijärjestäjille ja kehoittanut yliopistoon palvelussuhteessa olevia henkilöitä pysymään erossa valmennuskurssien opetustoimista.

Myös Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen mielestä maksulliset kurssit ovat ilman muuta valintojen epätasa-arvoa ruokkiva tekijä. "Päävalinnoissa kaikilla ylioppilastutkinnon suorittaneilla pitäisi olla esimerkiksi varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumattomat yhdenvertaiset pääsymahdollisuudet. Erillisvalintoihin valmistautuvalla opiskelijalla pitää taas olla mahdollisuus aiemman osaamispohjansa parantamiseen, mutta siinäkin tapauksessa julkisella koulutusjärjestelmällä pitäisi olla tarjota muita valmentautumismahdollisuuksia kuin kalliit valmennuskurssit."

Valmennusta on tarjolla joka lähtöön ja lähes jokaiseen Itä-Suomen yliopistonkin järjestämään koulutusohjelmaan. Kurssien hinnat vaihtelevat joistakin sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin. Kalleimpia ovat takuukurssit, joista osallistuja saa rahansa takaisin, mikäli häntä ei valita opiskelemaan tähtäimessä olleeseen koulutusohjelmaan. Monella järjestäjätaholla on lisäksi tarjolla stipendejä tai ilmaisia kurssipaikkoja taloudellisen tuen tarpeessa oleville hakijoille. Lähiopetuksen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen uskotaan kuitenkin syrjivän pienistä ja pohjoisemmista kaupungeista opiskelemaan pyrkiviä. Esimerkiksi ISY:n kampuskaupungeissa lähiopetuskursseja on tarjolla hyvin niukasti. Kuopiossa opastusta on tarjolla lähinnä lääketieteen ja kauppatieteiden, Joensuussa psykologian sekä kasvatustieteen pääsykokeisiin.

Kurssijärjestäjät ovat onnistuneet mainonnassaan ja saaneet luotua mielikuvia ylitsepääsemättömän vaikeista pääsykokeista ja raskaista luku-urakoista, jotka eivät ole yksin selätettävissä. Sisäänpääsyprosentteja suostutaan julkaisemaan harvoin kovasta kilpailusta johtuen, mutta aiemmin julkaistujen tilastojen mukaan esimerkiksi lääketieteen ja oikeustieteen valmennukseen osallistuneista noin 25-45% saa haluamansa opiskelupaikan. Muilla aloilla prosentti on hivenen tätä korkeampi. Valmennuskurssin käyminen ei siis takaa varmaa sisäänpääsyä, ja useimmiten opiskelupaikan saaneiden kurssilaisten motivaatio on ollut sen verran kova, että kurssin merkitys sisäänpääsyssä on saattanut jäädä pieneksi.

Kuopiossa lääketiedettä nykyisin opiskelevat Annukka Ojala ja Eveliina Tahvanainen ovat todiste siitä, että homman voi hoitaa kotiin ilman kalliita kurssejakin. Heidän onnistumisensa takasi hyvät lukusuunnitelmat sekä ahkera itseopiskelu muistiinpanoineen. Annukka tutustui lisäksi vanhoihin pääsykokeisiin ja Eveliina pystyi hyödyntämään ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa kertynyttä tietopohjaa. Tytöt nostavat esiin myös rentoutumisen ja muiden asioiden parissa puuhastelun tärkeyden. Kumpikaan ei koe urakan olleen jälkikäteen tarkasteltuna kohtuuttoman rankka, varsinkin kun kiitos seisoi lopussa mieluisan opiskelupaikan muodossa.

Valmennuskursseilla käyneet opiskelijat nostivat maksullisten kurssien parhaiksi puoliksi valintakoemateriaalin pohjalta kootun lisämateriaalin saamisen, valmiin aikataulun sekä valmiin lukusuunnitelman. Myös kurssien sosiaalinen luonne antoi voimaa: joku oli aina potkimassa eteenpäin ja tsemppaamassa silloinkin, kuin lukeminen väsytti. Muiden hakijoiden kohtaaminen ja tietynlainen kilpailuhenkisyys motivoivat tekemään parhaansa. Mitään sisäpiirin tietoa kursseilla ei tietenkään jaettu. Saavatko valmennuskurssin käyvät hakijat siis kuitenkaan niin suurta etulyöntiasemaa muihin nähden, että erityisiin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä ja valmennuskurssit olisi nähtävä ongelmana? 

Aiemmin on väläytelty valintakokeiden poistamisen mahdollisuutta ja opiskelijavalinnan tekemistä ylioppilastutkintoarvosanojen perusteella. Tämä johtaisi kuitenkin maksullisten abikurssien suosion kasvuun, eikä valmennuskurssi-ilmiöstä päästäisi eroon sittenkään. Tärkeintä olisi kehittää valintakokeita siihen suuntaan, että puhdas valintakoemateriaalin hallitseminen riittäisi niissä pärjäämiseen. Esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekuntaan opiskelijaksi halajavat lähtevät usein hakemaan valmennuskursseilta apua pääsykokeessa vaadittavan omalaatuisen vastaustekniikan oppimiseen.

Valmennuskurssit tarjoavat jonkin verran helpotusta pääsykoeurakkaan, mutta raakaa työtä, itsekuria ja motivaatiota vaaditaan jokaiselta hakijalta. Apua on saatavilla edullisemmin esimerkiksi avoimien yliopistojen, iltalukioiden tai ainejärjestöjien omilta kursseilta. Niin ylivoimaisia kurssit eivät kuitenkaan ole, että ne kannattaisi nähdä ongelmana, jonka ratkaisuun kannattaisi käyttää tuhottomasti resursseja.


Julkaistu Uljaassa 4/2012. Lue näköislehti osoitteessa http://www.uljas.net

E-kirjoja saatava opintovaatimuksiin

Yliopiston kirjaston Opetus- ja tietopalveluissa pyritään tänä vuonna perinteisen aineiston käytön lisäämisen ohella markkinoimaan myös sähköistä aineistoa. "Uskoisin, että vuoden päästä meillä on uusia tapoja välittää tietoa e-aineistoista suurelle käyttäjäjoukolle", palvelupäällikkö Helena Silvennoinen-Kuikka pohtii.

Itä-Suomen yliopiston kirjaston Opetus- ja tietopalvelut on valinnut vuoden 2012 kehittämisteemaksi sekä elektronisten aineistojen että painettujen aineistojen näkyvyyden ja käytön lisäämisen. Vaikka kirjaston e-aineistojen käyttömäärät ovat hyviä suhteutettuna muiden suomalaisten kirjastojen vastaaviin, käyttö ei kuitenkaan ole vielä niin runsasta, etteikö markkinointia kannattaisi tehdä.  "Verkkolehtien käyttö meillä on hyvää, mutta e-kirjojen käyttöä tulisi lisätä. Tiedottaminen tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille on tärkeää, kuten myös se, että saamme sähköisiä kurssikirjoja lisää opintovaatimuksiin", kirjastonjohtaja Jarmo Saarti kertoo.

Elektronista aineistoa on käytetty Itä-Suomen yliopiston kirjastossa sekä sen edeltäjissä aktiivisesti jo parinkymmenen vuoden ajan. Aluksi kirjastossa ladattiin kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleja. Tänä päivänä tarjonta on laajentunut e-kirjoihin, verkkolehtiin, tietokantoihin, sähköisiin sanakirjoihin ja hakuteoksiin. Ainestoa luetaan edelleen lähinnä tietokoneiden näytöiltä, älypuhelinten ja tablet-laitteiden suosion kasvu ei ole kirjastonjohtajan mukaan aiheuttanut käyttöön suurta piikkiä.

Kirjasto hankkii opiskelijoilleen ja tutkijoilleen käyttöoikeudet verkkoaineistoon, jolloin suurin osa e-aineistosta on useamman käyttäjän luettavissa vuorokauden ympäri Nelli-portaalin kautta. Itä-Suomen yliopistoyhteisön jäsenien ja Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstön on mahdollista hyödyntää sähköistä aineistoa myös kotikoneiltaan etäkäyttöyhteyden ja yliopiston käyttäjätunnuksien avulla.

Kirjasto tarjoaa jo nyt ohjausta sähköisten aineistojen ja tietokantojen käyttöön. Lyhytkestoinen ohjaus on maksutonta ja siitä on sovittava erikseen. "Järjestämme opetusta opiskelijoiden kannalta sopivissa ajankohdissa, alanmukainen tiedonhaun kurssi liittyy usein läheisesti kandiseminaarin tekemiseen", Silvennoinen-Kuikka kertoo. Myös väitöskirjan, gradun ja muiden kirjallisten töiden tekijöille on tarjolla omaa opetusta ja lähes jokaisen koulutusalan opetussuunnitelmaan kuuluu tieteenalan tarpeisiin räätälöity tiedonhaun kurssi.

Itä-Suomen yliopiston kirjaston Verkkoaineistouutisissa tiedotetaan muun muassa uusista aineistoista, toimintahäiriöistä, koulutuksista ja muutoksista. Tiedotteita löytyy myös kirjaston Facebook-sivuilta.

Julkaistu Uljaassa 4/2012. Lue näköislehti osoitteessa http://www.uljas.net

Nuotin vieressä on vielä tilaa

Myös Abban Mamma Mia on päässyt yliopiston orkesterikerhon käsittelyyn.

Kuopion kampuksen kerhotarjonta täydentyi alkuvuodesta orkesterikerholla, joka sai nimekseen Nuotin vieressä. Vaikka hauskanpito ja soitosta nauttiminen on Nuotin vieressä taattu, tarkoituksena on tietenkin myös harjoitella ja koota laaja-alainen perusohjelmisto soittajien toiveet huomioon ottaen.

Kerhon ensimmäinen tapaaminen pidettiin helmikuussa ja harjoitukset ovat lähteneet käyntiin mukavasti. Tällä hetkellä harjoituksissa käy viidestätoista kahteenkymmeneen soittajaa.  "Ilmapiiristä on muodostunut nopeasti kannustava ja innostunut", kerhon puuhanainen ja huilisti Saara Hanhela iloitsee. Puhallinsoittimet ovatkin erityisen suosittuja, esimerkiksi trumpetinsoittajia löytyy orkesterista kolme kappaletta. Stemmoja löytyy sovituksista tosin sen verran paljon, että kaikki halukkaat sinfoniaorkesteriin sopivien soittimien soittajat, myös uudet trumpetistit, ovat tervetulleita mukaan. "Saadaanpa ainakin paljon väriä musiikkiin", orkesterinjohtaja Gregory Suszko tuumii.

Orkesteritoiminta on soittajille maksutonta, tukea toimintaansa kerho saa ylioppilaskunnalta. Nuotin vieressä on suunnattu etupäässä Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle, mutta muiden oppilaitostenkaan edustajia tai muualla työskenteleviä ei käännytetä ovelta pois. Pääsykokeita ei ole, mutta soittajilta vaaditaan oman instrumentin perushallintaa. "Jos soittotaitoa löytyy mutta omaa soitinta ei ole, sellainen on kyllä mahdollista saada lainaan tai vuokralle", Suszko muistuttaa. Aiempi kokemus orkesterissa soittamisesta on toki hyödyksi, mutta sitä ei missään nimessä vaadita.

Nuotin vieressä ollaan avoimia harjoiteltavan ohjelmiston suhteen ja ehdotuksia otetaan mielellään vastaan. Kaikentyylisiä ja kaikilta aikakausilta peräisin olevia kappaleita on mahdollisuus soittaa sovitusten rajoissa, Lady Gagankaan ottaminen mukaan ohjelmistoon ei siis ole poissuljettua. Tähän mennessä harjoituksissa on soitettu esimerkiksi musikaaleista The Sound of Music ja Cats tuttuja kappaleita. Esiintymisistä ei ole vielä juurikaan puhuttu, sillä orkesteri haluaa edetä rauhassa ja hioa ohjelmiston niin terävään särmään, että sekä kuulijoille että soittajille jää esiintymisistä hyvä mieli.

"Suurimpana haaveena orkesterikerhon suhteen olisi löytää sille oma toimintamuoto ja saada mukaan lisää soittajia, jotta soittomahdollisuudet laajenesivat", musiikinjohdon erikoistumisopintoja Savonia-ammattikorkeakoulussa viimeistelevä Suszko kertoo. Suszkolla on taustallaan yliopistotasoinen musiikkialan tutkinto Yhdysvalloista, Suomeen hänet toi stipendi ja opinnot Sibelius-Akatemiassa. Tällä hetkellä hän opiskelee yliopistolla tietojenkäsittelytiedettä. Saara Hanhela toivoo kerhon olevan pystyssä vielä vuosienkin päästä, vaikka soittajat ja toimitsijat vaihtuisivatkin luonnollisen muuttoliikkeen seurauksena.

Nuotin vieressä harjoittelee tiistaisin kaksi tuntia kerrallaan pääasiallisesti Canthian L2-salissa. Mukaan tahtovia kehotetaan liittymään kerhon sähköpostilistalle lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen nuotin_vieressa-subscribe@lists.uef.fi tai ottamaan yhteyttä Saara Hanhelaan (shanhela@student.uef.fi) tai Gregory Suszkoon (suszko@student.uef.fi).

Julkaistu Uljaassa 4/2012. Lue näköislehti osoitteessa http://www.uljas.net

Savon yrittäjät ja kansainväliset opiskelijat tiivistävät yhteistyötään

Kuva: Maiju Pohjolainen

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Suomeen voi rajoittaa kielitaidon ja työkokemuksen puute sekä vähäiset suomalaiset kontaktit. Myös useilla työnantajilla on edelleen ennakkoluuloja ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan. Ulkomaalaiset osaajat voisivat kuitenkin edistää yrityksen asemaa kansainvälisillä markkinoilla ja parantaa henkilöstön kielitaitoa.


"Toimia kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi on tehtävä sekä korkeakoulujen tutkimuksen laadun parantamiseksi ja yhteiskunnan kansainvälistämiseksi että myös orastavaan työvoimapulaan vastaamiseksi", ISYY:n kansainvälisten asioiden sihteeri Elisa Norvanto painottaa. "Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää pyritään jatkuvasti kasvattamaan Suomen korkeakouluissa, mutta toimet kv-opiskelijoiden Suomen elinkeinoelämään pääsyn edistämiseksi ovat jokseenkin riittämättömät. Ongelma on opiskelijoiden valuminen takaisin ulkomaille, jolloin Suomessa kouluttamisen hyödyt eivät toteudu."


Ongelma on kuitenkin huomattu ja sen korjaamiseksi on alettu tehdä töitä. Technopolis Kuopiossa järjestettiin torstaina 15. maaliskuuta info- ja kohtaamisbrunssi alueen yrityksille ja ulkomaalaisille osaajille sekä vaihto-oppilaille. Pyrkimyksenä oli tutustuttaa työntekijät ja työnantajat toisiinsa ja kannustaa yrityksiä hyödyntämään ulkomaalaista kieli- ja kulttuuripääomaa sekä verkostoja.


Tilaisuuden avasivat Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattson ja palvelualuejohtaja Markku Tervahauta. Tervetulotoivotusten jälkeen jatkettiin erilaisten presentaatioiden parissa. Ulkomaalaisille osaajille tarjottiin mahdollisuutta kuulla Suomessa työskentelystä ja yrityksen perustamisen kiemuroista. Yritykset puolestaan saivat vinkkejä ja kokemuksia ulkomaalaisisten työntekijöiden palkkaamisesta.


Savonia-ammattikorkeakoulussa IT-alaa opiskeleva, Ghanasta kotoisin oleva Samuel Nyarko oli tyytyväinen päivän antiin. Hänen mielestään parasta tilaisuudessa oli mahdollisuus jakaa ideoita ja tarinoita sekä tietysti tutustua alueen yrityksiin. Käteen jäi myös kutsu myöhemmin pidettävään työhaastatteluun.


Yrityksiä mukaan oli lähtenyt toistakymmentä muun muassa teollisuuden ja konsulttipalvelujen aloilta. Yritysten infopisteissä oli mahdollista keskustella yrityksen rekrytointivastaavien kanssa, vaikka tapahtumassa ei varsinaista rekrytointipakkoa ollutkaan. Ansioluetteloita vaihdettiin ahkerasti ja moni sai jalkaa yritysten oven väliin enemmänkin. Lisäksi Working in Finland -tuutoreilta oli mahdollisuus kysellä kysymyksiä.


Tilaisuuden järjestivät yhteisvoimin muun muassa Pohjois-Savon ELY-keskuksen MOK-hanke, Kuopion kaupunki, Kuopion kauppakamari, Savon Yrittäjät, Kuopion TE-toimisto, Uusyrityskeskus sekä alueen oppilaitokset.

Julkaistu Uljaassa 4/2012. Lue näköislehti osoitteessa http://www.uljas.net

Stam1na - Nocebo: Vahva, mutta ei paras

Stam1nan tuoretta Nocebo-albumia on äkkiseltään hankala lähteä kuvailemaan. Toisaalta se on edeltäjiään selkeämpi kokonaisuus sisältäen kuitenkin entistä enemmän pieniä detaljeja. Jostain näkökulmasta albumi lienee totuttua melodisempi, mutta silti ainakin Viimeistä Atlantista jollain tapaa raskaampi. Muutaman kuuntelukerran jälkeen en vielä lähtisi nostamaan Noceboa yhtyeen parhaaksi tuotokseksi.

Nocebon kappaleita on maustettu monenlaisilla elementeillä ja kokeiluja on tehty hyvän maun rajoissa. Valtiaan uudet vaateet sisältää hittibiisille ominaisia syntikkamelodioita ja on muuhun Stam1nan tuotantoon verrattuna yllättävän helposti avautuva viisu. Englanninkielinen Nomad puolestaan vie sekä kielellisesti että musiikillisesti takaisin kellarithrash-aikoja kohti. Hyyrysen suomi-aksentti tietysti vain lisää uskottavuutta, mutta erityisesti ilahduttaa kappaleen suomea ja englantia vuorotteleva säkeistö, joka on oikeasti harvinaisen hyvin onnistunut. Yhtye tulkitsee myös ensimmäistä kertaa ulkopuolisen sanoittajan tekstejä. Sanoitus kappaleeseen Tavastia palamaan! on syntynyt laulaja-lauluntekijä Mariskan kynästä.

Pirunpaska, Puolikas ihminen ja Arveton on arvoton muodostavat ehkä levyn parhaimmiston. Pirunpaska on vanhaa tuttua Stam1na-kaahausta myös sanoitusten osalta, vähän alkuperäisen nuotin vierestä menevällä joululauluriffillä ja lapsuudesta tutun ABC-laulun idealla ryhditettynä. Puolikas ihminen loistavine kertosäkeineen iskee varmasti varsinkin niihin elämän kolhimiin, joita yritetään tai on yritetty eheyttää takaisin yhteiskuntakelpoisiksi väkisin. Arveton on arvoton on puolestaan lähes täydellisyyttä hipova sävellys vyöryvän riffinsä ja kauniin kertosäkeensä kanssa. Uudentyylisiä koukkuja ja melodioita sisältäviä riffejä Nocebolla riittääkin, kiitos lienee osoitettava tuottaja Joe Barresille. Barresi on muuten aiemmin työskennellyt Toolin taustajoukoissa, mikä saattaa jopa kuulua kappaleessa Lepositeet.

Levyn keskivaiheille peräkkäin sattuvat Rabies ja Aivohalvaus jättävät hieman kylmiksi. Kappaleet nojaavat jälleen kerran siihen mystiseen elementtiin, mistä en aikaisemmassakaan Stam1nan tuotannossa ole saanut kiinni. Ei encorea jää myös jokseenkin vaisuksi. Jos laulu soitettaisiin livesetin viimeisenä, voisi olla, ettei encorea ihan oikeasti tulisikaan, kun ei sitä kukaan valjun viimeisen jälkeen älyäisi pyytää. Nämäkin kappaleet ovat tosin kehnoja ainoastaan Stam1nan mittapuulla. Kokonaisuudessa Nocebo on yhtyeeltä vahva viides julkaisu, joka on kyllä kultalevynsä ansainnut.

Julkaistu Uljaan verkkolehdessä 22.3.2012 [linkki]

Älä tule, paha ACTA...

Kiistellyn ACTA-sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa tekijänoikeuksia globaalilla tasolla. Sopimus koetaan kuitenkin epäselväksi ja sen aavistellaan jättävän liikaa tulkinnanvaraa. Suomi oli jo ehtinyt allekirjoittaa sopimuksen, mutta 9. maaliskuuta pitämässään kokouksessa EU-ministerivaliokunta päätti lykätä kansallisen ratifiointityön aloittamista odotellakseen Euroopan parlamentin kantaa ACTA:an, joka saadaan aikaisintaan vuonna 2013.  

Maailman suurimmat kauppamaat ovat pitkään olleet huolissaan väärentämisen ja piratismin leikkaamista lovista talouksiinsa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi vuonna 2005 piraattituotteiden kansainvälisen kaupan suuruudeksi jopa 200 miljardia dollaria ilman digitaalisten tuotteiden arvoa. Immateriaalioikeuksien vahmistamiseksi alettiinkin laatia kansainvälistä sopimusta vuonna 2008. Ensimmäisenä Väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA) allekirjoittivat Yhdysvallat, Japani, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Korea, Singapore, Marokko ja Meksiko lokakuussa 2011. Tammikuussa 2012 sopimuksen allekirjoitti lisäksi 22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien.

Sopimuksella pyritään luomaan kansainväliset standardit tuoteväärennösten levityksen kuriin saamiseksi sekä tekijänoikeusloukkauksien hillitsemiseksi. Sopimusluonnosten vuotamisen jälkeen monet järjestöt ja puolueet ovat kuitenkin huolestuneet sopimuksen soveltamisen vaikutuksista, kuten Internetin mahdollisesta sensuurista ja yksityisyydensuojan menettämisestä. Mitättömien tekijänoikeusrikkomusten pelätään muuttuvan kriminalisoitaviksi teoiksi ja Wikipedian sekä Wikileaksin kaltaisten vapaan tiedonvälityksen sivustojen pimenevän lopullisesti. Mattimeikäläistenkin uskotaan tuntevan vaikutukset nahoissaan. "ACTA toisi Internet-palveluntarjoajille, esimerkiksi Soneralle, vastuuta asiakkaidensa toiminnasta verkossa ja näin ollen niiden olisi ryhdyttävä seulomaan ja sensuroimaan kaikkea käyttäjiensä liikennettä. Rahat valvontaan ja sensuurikoneiston rakentamiseen tulisivat tietysti suoraan asiakkailta", Pekka Mustonen Piraattipuolueesta kertoo. "ACTA estäisi myös edullisempien rinnakkaislääkkeiden kehittämisen ja markkinoinnin. Suomessa tämä ei käytännössä juurikaan näkyisi, mutta tilanne on toinen kehitysmaissa, joissa ihmisiä kuolee miljoonittain vuodessa vain siksi, ettei heillä ole rahaa lääkkeisiin."

Euroopan parlamentti vastaanotti vastikään kansalaisjärjestö Avaaz.orgin organisoiman, lähes 2,5 miljoonan ihmisen allekirjoittaman kirjelmän, jossa vaaditaan pysäyttämään ACTA-sopimuksen eteneminen Internetin pelastamiseksi. Parlamentti onkin pyytänyt Euroopan tuomioistuinta arvioimaan uudelleen, onko sopimus ristiriidassa EU:n hyväksymien ihmisoikeussopimusten kanssa. Ihmisoikeussopimuksissa turvataan kansalaisille muun muassa ilmaisunvapaus, yksityisyydensuoja ja omistusoikeus. Ilmaisunvapauteen kuuluu kiinteänä osana oikeus etsiä ja saada tietoa, ja tämän vapauden uskotaan vaarantuvan, jos tärkeiden tiedostojen ja dokumenttien jakaminen ja levitys kriminalisoidaan. Sopimuksen soveltamisen aiheuttaman verkon valvonnan arvellaan loukkaavan yksityisyydensuojaa ja immateriaalioikeuksien haltijan edun pelätään nousevan kuluttajien omistussuojaa suuremmaksi.

Sopimuksen uskotaan heikentävän myös ihmisoikeuksissa taattua oikeutta reiluun oikeudenkäyntiin. "Suomessa on jo nyt yksi maailman tiukimmista tekijänoikeuslaeista, joka antaa tietyissä tilanteissa tekijänoikeusjärjestöille jopa poliisia suuremmat valtuudet. Chisun levyä verkossa jakaneille on esimerkiksi lähetetty kotiin kirjeitä, joissa pyydetään tiettyä korvaussummaa, jotta juttua ei viedä oikeuteen. ACTA muuttaisi tämän käytännön ihan normaaliksi kansainväliseksi menettelytavaksi - syyllinen, kunnes toisin pystyt todistamaan", Mustonen selventää. Viralliset tahot kuitenkin kiistävät kriitikoiden maalailemat uhkakuvat.

ACTA:a on kritisoitu laajalti lisäksi suljettujen ovien takana pidetyistä ja epädemokraattisista neuvotteluista. Siinä missä EU:n parlamentaarikot ja valtioiden hallituspuoleetkin ovat jääneet lähes täydelliseen pimentoon sopimuksen tarkoista sisällöistä, useat monikansalliset suuryritykset, kuten Google, eBay ja Time Warner ovat saaneet tutustua sopimusluonnoksiin jo vuosia sitten. Myös niin sanotut BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) suurimpina väärennösten tuottajia ja sekä kehitysmaat on jätetty neuvottelujen ulkopuolelle. "Tarkoitus on saada mahdollisimman vähin äänin aikaan sopimus, joka suojaisi mahdollisimman hyvin ison rahan etuja", Mustonen arvelee. "Jos sopimuksen valmistelu olisi ollut julkista, niin eihän se koskaan mihinkään olisi edennyt. Ilman Internetin mahdollistamaa kohtuullisen vapaata tiedonvälitystä ja kansalaisaktivisimia tämäkin sopimus olisi tullut voimaan jo ensi kesänä."

ACTA:n tuomien etujenkin uskotaan olevan todellisuudessa pieniä ja hyödyttävän lähinnä kehittyneitä maita. Jos Euroopan parlamentti tuomioistuimen arvion saatuaan päätyy hyväksymään sopimuksen, Saksan, Alankomaiden, Slovakian, Viron ja Kyproksen täytyy vielä allekirjoittaa se ja kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden edelleen ratifioida sopimus ennen Väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen voimaantuloa. Muussa tapauksessa ACTA voi astua voimaan ainoastaan EU:n ulkopuolisissa maissa, sillä Lissabonin sopimuksen myötä parlamentilla on veto-oikeus suurimpaan osaan kansainvälisistä sitoumuksista. Mustosen mielestä maailmassa ei tarvita ACTA:n kaltaisia sopimuksia. "Mikään ei kuitenkaan estä jatkuvasti yrittämästä niiden läpirunnomista. Eräskin EU:n parlamentin jäsen on kertonut, ettei ole koskaan urallaan törmännyt niin laajamittaiseen lobbaukseen ja painostukseen kuin ACTA:n tapauksessa."

Suomi voi sitoutua sopimukseen vasta, kun eduskunta ja tasavallan presidentti ovat hyväksyneet sopimuksen. Eduskunnan hyväksyttäväksi sopimus saatetaan hallituksen esityksellä, jonka valmistelua ei ole vielä aloitettu.

Julkaistu Uljaassa 3/2012. [linkki näköislehteen]  

Stam1nan tuorein täynnä pahennevaikutusta ja valerocktähteyttä

Kuva Teemu Leinonen

Stam1nan tuoreella Nocebo-albumilla harrastetaan itseironiaa ja kuvataan lumeaikakauttamme lääkehöyryjen ja valerocktähteyden symbolien kautta. Edeltäjäänsä Viimeistä Atlantista suorasukaisempi albumi sai hyvän vastaanoton ja kartutti jälleen yhtyeen kultalevykokoelmaa. Alkaako Suomi käydä Stam1nalle jo liian pieneksi?

Helmikuun alussa ilmestynyt Nocebo osui ja upposi kuuntelijoihin rikkoen kultalevyrajan heti julkaisupäivänään. Myös yhtye itse on uudistuneen soundiinsa varsin tyytyväinen. "Suurin ero Viimeisen Atlantiksen ja Nocebon välillä löytyy varmaan äänimaailmasta. Nocebo on tietyllä tapaa helpompi yhtälö ja vähemmän salaperäinen kokonaisuus", laulaja-kitaristi Antti Hyyrynen pohtii. "Onnistuimme tietysti tekemään taas parempia sävellyksiä ja lopputuloksessa kuuluu myös kosketinsoittajamme Emil Lähteenmäen mukanaolo", lisää Kai-Pekka Kangasmäki, joka vastaa yhtyeen bassonsoitannasta.

Albumin tuottajana, äänittäjänä ja miksaajana hääräsi muun muassa Toolin ja Apocalyptican kanssa työskennellyt yhdysvaltalaisnero Joe Barresi. Kangasmäen mukaan Barresi loi levylle paljon pieniä yksityiskohtia. "Niihin kannattaakin kiinnittää huomiota. Muun muassa biisien pohjia väritettiin efekteillä ja muulla kikkailulla." Levyn sanoituksista suurimmaksi osaksi runoillut Hyyrynen puolestaan kehoittaa huomioimaan levyllä harrastettavan itseironian.

Pahennevaikutus (lat. nocebo, "minä vahingoitan") viittaa lumelääkkeen aiheuttamaan negatiiviseen vaikutukseen. Lyriikoissa rinnastetaan tällä kertaa keinotekoisuuteen pyrkivät rock- ja lääketeollisuus. Hyyrynen myöntää valelääkärijupakan sattuneen hyvään saumaan ja muistelee, että Viimeisen Atlantiksenkin julkaisun aikoihinkin uutisoitiin sopivasti tulivuorenpurkauksista ja tsunamista. "En osaa vastata kysymykseen, miten kirjoitan ja mistä kirjoitan. Tottakai kaikki tekstit syntyvät omista ajatuksia ja huomioista."

Myös muut kansat saattaisivat olla kiinnostuneita Hyyrysen huomioista. Rykmentti toivookin tulevaisuudessa pääsevänsä esiintymään myös ulkomaille ja Nocebolla kuullaan myös englanninkielistä Stam1naa kappaleella Nomad.Pysyvistä kielenvaihdossuunnitelmista yhtye ei kerro tarkemmin. "Jos kielenvaihdokseen päädyttäisiin, sen täytyisi olla kannattavaa bändin tulevaisuuden kannalta. Tiettyjä sanavalintoja ja sanaleikkejä voisi olla vaikea saada toimimaan englanniksi ja minun täytyisi motivoitua tarpeeksi alkaakseni hommaan. Tietysti voitaisiin sitten vittuilla vaikka Englannin kuningattarelle. Voisi kirjoittaa että fuck you, Queen!" "Olisi kyllä kiva käydä näyttämässä muillakin kylillä, miten livehommat pitää hoitaa", Kangasmäki tunnustaa.

Myyntilausetta Stam1nan viennin edistämiseksi on kuitenkin vaikea keksiä. "Meitä on ehkä vaikea kuvailla parilla sanalla, ei tuosta vitun sekaavasta hulluudesta voi nostaa yksittäisiä asioita esiin. Jotain urheiluun liittyvää sen täytyisi olla, koska tämä on niin fyysistä ja rankkaa", Hyyrynen miettii. "Rankkaa tämä ainakin on. Kai tässä alkavat jotkut rajat paukkua kun ranteet ja selät on kaikilla rikki. Ei se vielä vanhuuttakaan voi olla, kun ei tässä itse ole edes kolmeakymmentä", Kangasmäki miettii. Hänellä on kuitenkin ehdotus sloganiksi, joka on yhtä yllätyksellinen kuin Stam1nan musiikki yksinkertaisimmillaan. "Miten olisi 'Stam1na - mielenkiintoisempaa kuin jääkiekko'?"

Seuraavan levyn teemoista bändillä ei ole vielä tietoa. Hyyrynen ja Kangasmäki leikittelevät ajatuksella, ettei levyllä otettaisiinkaan kantaa mihinkään. "Miltä kuulostaisi sellainen, että tekisimmekin puhtaasti viihdelevyn ja runoutta? Sen näkee sitten kirjoitusprosessin alkaessa, mikä silloin kiinnostaa", Hyyrynen miettii. "Tai jos vaikka olisimmekin huolissamme itsestämme. Seuraavalle levylle tulisi biisit Kake, mene lääkäriin ja Emil, oletko kunnossa?"

Julkaistu Uljaassa 3/2012. [linkki näköislehteen]